Luonnonkosmetiikan raaka-aineet

Kirjoittaja Luonnonkosmetiikka Ry

Luonnonkosmetiikan raaka-aineina käytetään pääosin kasviperäisiä raaka-aineita kuten kasviöljyjä, kasvirasvoja ja kasvivahoja sekä kasvi- ja yrttiuutteita. Myös mineraali- tai eläinperäisiä aineita voidaan käyttää. Sallittuja eläinperäisiä aineita ovat esimerkiksi hunaja, lanoliini (lampaanvillarasva), maito ja mehiläisvaha. Luonnonkosmetiikan valmistuksessa käytetään mahdollisimman yksinkertaisia menetelmiä, jotka säilyttävät raaka-aineiden luonnolliset ominaisuudet. Esimerkiksi kylmäpuristetut kasviöljyt ovat iholle sopivassa muodossa, jotta ne imeytyvät ja hoitavat ihoa parhaalla mahdollisella tavalla. Kasvien aktiiviset ainesosat saadaan kokonaisuudessaan käyttöön erilaisten kasviuutteiden kautta.  

Luonnonkosmetiikassa kiellettyjä raaka-aineita ovat synteettiset hajusteet ja väriaineet, tietyt synteettiset säilöntäaineet, maaöljyperäiset raaka-aineet, PEG- ja PPG-yhdisteet, synteettiset antioksidantit, silikoniyhdisteet, synteettiset UV-filtterit, eläinproteiinit ja eläinrasvat lukuunottamatta lanoliinia.

Öljyt ovat tärkeitä ainesosia useimmissa kosmetiikka- ja ihonhoitotuotteissa. Öljy antaa tuotteelle kermaisen koostumuksen, kun se sekoitetaan veteen emulgointiaineen avulla. Öljy voi imeytyä ihoon tai jäädä ihon pinnalle, jolloin se lisää ihon joustavuutta ja pehmeyttä sekä estää veden haihtumista iholta. Kasviöljyt sisältävät runsaasti ihoa ravitsevia ja hoitavia aineita, kuten omega-rasvahappoja. Kasviöljyt ovat tärkein raaka-aine luonnonkosmetiikan voidepohjissa.  

Pehmentävät aineet eli emollientit ovat laaja luokka enimmäkseen öljyisiä raaka-aineita, jotka tasoittavat ja pehmentävät ihoa. Emollientteihin kuuluu kasviöljyjä, -rasvoja ja -vahoja, rasva-alkoholeja, triglyseridejä, polyestereitä ja silikoneja. Luonnonkosmetiikassa pehmentävinä aineina käytetään puhtaita kasviöljyjä sekä niistä valmistettuja keinotekoisia esteriöljyjä, joista esimerkkinä Caprylic/Capric Triglyceride.

Okklusiiviset aineet muodostavat iholle suojaavan kalvon estäen kosteuden haihtumisen iholta ja sitovat tuotteiden hoitavat ainesosat ihoon. Luonnonkosmetiikassa okklusiivisina aineina käytetään kasvivahoja, kuten esimerkiksi kaakaovoita (Theobroma Cacao Seed Butter), mehiläisvahaa (Cera Alba) ja sheavoita (Butyrospermum Parkii Butter).

Kasviöljyt- ja rasvat tunnistaa ainesosaluettelosta kasvin latinankielisestä nimestä ja sanoista oil, seed oil, kernel oil, fruit oil tai butter. Esimerkiksi Persea Gratissima Oil (avokadoöljy), Prunus Amygdalus Dulcis Oil (manteliöljy), Olea Europaea Oil (oliiviöljy), Cocos Nucifera Oil (kookosöljy), Helianthus Annuus Seed Oil (auringonkukkaöljy), Rosa Canina Seed Oil (ruusunsiemenöljy), Avena Sativa Kernel Oil (kauraöljy), Rosa Canina Fruit Oil (ruusunmarjaöljy), Theobroma Cacao Seed Butter (kaakaovoi) ja Butyrospermum Parkii Butter (sheavoi).

Emulgaattorit ovat välttämättömiä aineita voiteiden ja emulsioiden valmistuksessa, koska ne mahdollistavat öljyn ja veden sekoittumisen ja emulsion pysymisen stabiilina.  Luonnonkosmetiikassa käytetään kasviperäisiä, esimerkiksi rasva-alkoholeista ja glukoosista valmistettuja emulgaattoreita.  Esimerkiksi Sorbitan Olivate, Cetearyl Olivate, Cetearyl Glucoside, Glyceryl Stearate SE, Glyceryl Caprylate, Sorbitan Palmitate.

Pinta-aktiiviset aineet ovat laaja luokka erilaisia aineita, joilla on monia eri tehtäviä kosmetiikkatuotteissa. Ne voivat toimia muun muassa pesevinä aineina ja emulgaattoreina. Pinta-aktiivisten aineiden päätehtäviä ovat ihon ja hiusten puhdistaminen ja tuotteen aktiivisten aineosien imeytymisen tehostaminen. Alkyylipolyglukosidit ovat mietojen, biohajoavien pinta-aktiivisten aineiden luokka, jotka valmistetaan rasva-alkoholeista (kookos- tai palmuöljypohjaiset) ja glukoosista (maissista tai perunasta). Alkyylipolyglukosideihin kuuluu kookos-, lauryyli-, dekyyli- ja kaprylyyli/kapryyliglukosidit. Niitä pidetään luonnollisimpina tällä hetkellä saatavilla olevista kemiallisesti tuotetuista pinta-aktiivisista aineista. Luonnonkosmetiikan puhdistustuotteissa pesevinä ainesosina käytetään esimerkiksi sokerista ja kookoksesta peräisin olevia aineita. Esimerkiksi Cetearyl Glucoside, Coco Glucoside ja Disodium Cocoyl Glutamate.

Polymeereillä on monia käyttötarkoituksia. Yleisimmin niitä käytetään tuotteiden koostumuksen paksuntajina ja ihoa hoitavina aineina. Polymeerit voivat olla luonnossa esiintyviä, niiden johdannaisia tai synteettisiä. Luonnon polymeerejä ovat esimerkiksi selluloosa, keratiini ja kollageeni.  

Paksuntavia aineita käytetään säätelemään emulsion viskositeettia. Niillä voidaan myös parantaa tuotteen stabiiliutta ja käyttömukavuutta. Luonnonkosmetiikassa paksuntajina käytetään mm. ksantaanikumia (Xanthan Gum), selluloosaa (Cellulose) ja sen johdannaisia; luonnollisia vahoja, savea: esim. Hectorite ja Bentonite sekä rasva-alkoholeja: esim. setyylialkoholi (Cetyl Alcohol) ja setearyylialkoholi (Cetearyl Alcohol).

Kosteuttavat aineet luokitellaan kosteutta sitoviin aineisiin eli humektantteihin ja kosteutta säilyttäviin aineisiin. Kosteuttavia aineita käytetään kosmetiikkatuotteessa ihoa kosteuttavien ominaisuuksien lisäksi estämään tuotteiden kuivumista. Humektantit auttavat ihoa sitomaan kosteutta ja ylläpitämään ihon kosteuden. Useimmiten luonnonkosmetiikassa humektantteina käytetään hyaluronihappoa (Hyaluronic Acid), glyseriiniä (Glycerin), hunajaa (Mel) ja Sodium PCA.

Säilöntäaineet tuhoavat tuotteita pilaavia mikrobeja tai estävät niiden kasvua. Säilöntäaineiden tulee estää mikrobien kasvu koko tuotteen säilyvyyden ajan aiheuttamatta haitallisia ihoreaktioita. Useimmat kosmetiikkatuotteet sisältävät vettä, ja vesi on välttämätöntä mikrobien kasvulle. Ravinteiden saatavuus tehostaa mikrobien kasvua, ja useimmat kosmeettiset tuotteet sisältävät ainesosia, jotka voivat toimia ravintolähteenä mikrobeille. Luonnonkosmetiikassa käytetään mietoja, elintarviketeollisuudessakin käytettyjä säilöntäaineita. Esimerkiksi natriumbentsoaatti (Sodium Benzoate), kaliumsorbaatti (Potassium sorbate) ja bentsyylialkoholi (Benzyl alcohol). Ne ovat luontaisen kaltaisia, synteettisesti valmistettuja säilöntäaineita. Useilla eteerisillä öljyillä on antiseptisia ja antibakteerisia ominaisuuksia, minkä vuoksi myös niitä voidaan käyttää tuotteen säilyvyyttä lisäävinä aineina. Alkoholi (Alcohol, Alcohol Denat.) ja alkoholipohjaiset kasviuutteet parantavat myös tuotteen säilyvyyttä.

Hajusteraaka-aineina luonnonkosmetiikassa voidaan käyttää ainoastaan aitoja eteerisiä öljyjä tai niistä eristettyjä komponentteja. Eteeriset öljyt ovat kasvien eri osista uutettuja, puristettuja tai tislattuja helposti haihtuvia nestemäisiä kemiallisten aineiden seoksia. Niillä on säilyvyyttä parantavien ominaisuuksien lisäksi ihoa hoitavia vaikutuksia. Hajusteita ovat esimerkiksi: Linalool, Coumarin, Citral, Geraniol, Limonene, Benzyl Alcohol, Benzyl Benzoate, Benzyl Salicylate, Citronellol, Eugenol, Farnesol, Isoeugenol. 

Kasveista voidaan valmistaa uutteita, joilla on muun muassa ihoa kosteuttavia ja hoitavia ominaisuuksia. Kasviuutteet sisältävät runsaasti erilaisia vitamiineja, antioksidantteja ja mineraaleja. Kasviuutteita valmistetaan uuttamalla tiettyä kasvia tai sen osaa haluttuun liuottimeen. Luonnonkosmetiikassa liuottimina käytetään vettä, glyserolia, kasviöljyjä ja alkoholia. Kasviuutteita ovat esimerkiksi aloe veran lehtiuute (Aloe Barbadensis Leaf Extract), vihreä tee-uute (Camellia Sinensis Leaf Extract) ja kurkku-uute (Cucumis Sativus Fruit Extract).

Kasviuutteet tunnistaa ainesosaluettelosta kasvin latinankielisestä nimestä ja sanasta extract. Esimerkiksi Rosmarinus Officinalis Leaf Extract (rosmariinin lehtiuute), Vaccinium Myrtillus Fruit Extract (mustikkauute).

Luonnonkosmetiikassa tuotteisiin saadaan tietty väri mineraalipigmenttien avulla. Luonnonkosmetiikassa käytettyjä mineraalipigmenttejä ovat esimerkiksi raudan oksidit, mica, talkki ja titaanidioksidi. Nämä väriainesosat usein valmistetaan laboratoriossa, mutta niitä löytyy myös luonnosta sellaisenaan. Tuotteissa voidaan myös käyttää luonnollisia pigmenttejä kuten klorofylliä, karmiinia ja beetakaroteenia. Luonnolliset värit ovat peräisin pääasiassa kasveista, esimerkiksi siemenistä (esim. annatto); juurista (esim. kurkuma); sokereista (karamelli); lehdistä ja varsista (esim. pinaatti); vihanneksista (esim. punakaali, punajuuri ja porkkana); hedelmistä, kukista ja levistä.

← Vanhemmat kirjoitukset